Lintuveden kunnostajat rypivät kurakoissa onnistuneesti – ”Käyttäytyivät rauhallisesti ja olivat erittäin ihmisystävällisiä”
07.01.2025
Vesipuhvelit Sauli, Uuno ja Urpo onnistuivat nykytermein ilmaistuna kustannustehokkaasti siinä, missä konetyö on vaikeaa ja kallista. Nämä kolme vesipuhvelia hoitivat viime kesänä Heinolassa sijaitsevaa Isiäisen lintuvesistöä. ”Laidunnuksella saatiin aikaan erinomaisia tuloksia huolimatta laidunkauden lyhyydestä. Eläimet söivät kasvillisuutta tehokkaasti. Vaikka järviruo´on syöminen jäi vähäiseksi, eläimet talloivat sitä alleen edesauttaen rantaluhdan avautumista. Vesipuhvelit käyttäytyivät koko laidunkauden rauhallisesti ja olivat erittäin ihmisystävällisiä.”
Näin toteaa Jenni Mattila opinnäytetyössään Vesipuhveli lintuveden hoitotyössä Suomessa, case Isiäinen. Työ on laadittu Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja sen toimeksiantaja oli Heinolan kaupunki.
Vesipuhvelit valikoituivat Isiäisen laiduntajiksi monesta syystä, Mattila luettelee. Ensinnäkin niillä on leviävät sorkat, joiden ansiosta ne pystyvät liikkumaan mudassa sekä muulla upottavalla alustalla. Tämän vuoksi ne ovat erittäin hyviä laiduntamaan Isiäisen kaltaisia soisia alueita. Tavallisesta naudasta poiketen vesipuhveli pystyy tehokkaan pötsimikrobistonsa ansiosta hyödyntämään ravinnokseen ravintoarvoiltaan heikkoa karkearehua, kuten järviruokoa. Ne pystyvät myös syömään vedenalaista kasvustoa sulkemalla sieraimensa syödessään veden alta. Vesipuhveleiden luontainen tarve rypeä mudassa auttaa avaamaan rantaruovikkoa lintujen käyttöön.
Lue koko Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli täältä.
