Laiduneläimet

Yleistä laiduneläimistä

Eläimet ovat tehokkaita, mutta samalla ympäristöystävällisiä luonnon- ja maisemanhoitajia. Laiduntamisen myötä maisemat säilyvät avoimina ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen muodossa. Samalla välitetään kuluttajille myönteistä kuvaa suomalaisesta maataloudesta.

Mikä eläinlaji soveltuu alueelleni?

Laiduneläiminä käytetään yleisimmin nautoja tai lampaita. Myös hevoset ja vuohet ovat hyviä ruohonleikkureita, mutta kylläkin harvinaisempia ja vaativampia maisemanhoitajia. Näillä sivuilla käsitellään laidunasioita lampaiden, nautojen ja hevosten näkökulmasta. Luonnonlaitumien hoitoon sopivat parhaiten eläimet, joilla on pieni ravinnontarve. Tällaisia ovat esimerkiksi emolehmät ilman vasikoita, ummessa olevat lehmät, joutilaat hevoset ja uuhet ilman karitsoita.

Naudat ovat tehokkaita laiduntajia. Erityisesti emolehmät ovat hyviä rantojen ja kosteikkojen laiduntajia, sillä ne siistivät suuriakin pensaikkoja ja puita. Lampaat  sen sijaan välttävät kosteita maita, mutta tulevat toimeen vähätuottoisilla ja pienehköilläkin alueilla. Vesakontorjujina lampaat ovat taidokkaita. Myös sekalaidunnus, jolloin laidunnetaan eri eläinlajeja samalla alueella, on tehokasta ympäristönhoitoa.

Alkuperäisrodut ovat suomalaista alkuperää olevia kotieläinrotuja, joiden määrä on vähentynyt hälyttävän harvalukuiseksi. Rotuja ovat esimerkiksi suomenlampaat, länsi-, itä- ja pohjoissuomen karja sekä suomenhevoset. Alkuperäisrodut sopivat erityisen hyvin luonnonlaitumien hoitoon, sillä ne ovat sopeutuneet Suomen olosuhteisiin ja ovat ravintotarpeeltaan vaatimattomampia kuin pitkälle jalostetut eläimet.

Eläinten hyvinvointi on tärkeintä

Eläinten hyvinvointi on onnistuneen laidunnuksen tärkein asia. Riittävä ravinto, puhdas vesi, liikunta ja raitis ilma ovat hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Lisäksi on varmistettava, että laidun on turvallinen. Laidunnuksesta on eläimille moninaisia hyötyjä. Laitumella eläimet pystyvät toteuttamaan lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten syömiskäyttäytymistä, liikkumista ja sosiaalisten suhteiden hoitoa. Maastossa kulkeminen vahvistaa eläinten lihaksistoa ja parantaa kuntoa. Laitumella on tarjolla monipuolisesti syötävää erilaista ruohoista ja heinistä puiden ja pensaiden lehtiin, joista eläimet voivat valikoida mieleisensä. Yksityiskohtaisia vaatimuksia mm. eläinten pitopaikoista ja hoidosta säätelevät lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön päätökset ja asetukset.

Luomueläimet sopimuslaitumilla

Lähtökohtaisesti alueiden, joilla laiduntaa luomueläimiä, tulee kuulua luomuvalvontaan. Vaihtoehtoja sopimuslaidunnuksessa on kaksi.

1. Alueet ovat luomukarjanomistajan hallinnassa
Eläinten osalta luomuvalvontajärjestelmään kuuluva karjanomistaja voi vuokrata laidunnukseen tulevat alueet maanomistajalta ja liittää alueet omaan luomuvalvontaan. Vuokrauksen myötä alueiden hallinta siirtyy karjanomistajalle.

2. Alueet eivät ole luomukarjanomistajan hallinnassa
Mikäli eläinten osalta luomuvalvontajärjestelmään kuuluva karjanomistaja haluaa laiduntaa luomukarjaansa alueilla, jotka eivät ole hänen hallinnassaan ja sitä kautta luomuvalvonnassa, tulee kyseiset alueet ilmoittaa luomuvalvontaan ennen laidunnuksen aloittamista. Tällöin valvontajärjestelmään liittymisen tekee tavanomainen viljelijä, joka liittyy valvontaan niiden alueiden osalta, joilla luomueläimet laiduntavat, on sitten kyse pellosta tai pellon ulkopuolisesta alueesta. Valvontajärjestelmään liittyminen on maksullista ja tilalle tehdään vuosittain maksullinen luomutarkastus.

Lähdeaineisto ja lisätiedot: Luomueläinten laidunnus 2021 (pdf). Suullinen tiedonanto. Pirkanmaan Ely-keskus. 29.6.2021.