Niityt, hakamaat ja metsälaitumet – neljäsosa uhanalaisista lajeista kasvaa perinneympäristöissä, joiden määrä on vähentynyt dramaattisesti
24.01.2024
OP media
Perinnebiotyyppi on perinteisen karjatalouden muovaama luontotyyppi, jonka pinta-ala on romahtanut miljoonista hehtaareista murto-osaan. Perinnebiotoopeilla elää silti edelleen noin neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista, joihin kuuluu kasvien lisäksi esimerkiksi sieniä ja hyönteisiä. Maa- ja kotitalousnaiset tekee työtä perinnebiotooppinen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Perinnebiotooppien eli luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden perinneympäristöjen määrä on vähentynyt Suomessa yli 90 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana. Siksi jäljellä olevien perinnebiotooppinen säilyttäminen on äärimmäisen tärkeää.
– Perinnebiotyyppi on perinteisen karjatalouden muovaama luontotyyppi, kertoo maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista.
– Alun perin perinnebiotoopit toimivat karjalle laitumina ja tuottivat talvirehun. Niitä laidunnettiin ja niitettiin, ja toisinaan myös lehdestettiin eli kerättiin lehtikerppuja, jotta saatiin karjalle ravintoa. Perinnebiotoopeilla on edelleen merkitystä rehun tuottamisessa, mutta päätavoitteena on hoitaa arvokasta, lajirikasta elinympäristöä.
Kuva OP media.
Perinnebiotooppityyppien tila osoittautui paljon huonommaksi kuin alun perin arvioitiin. Hoidettuja alueita oli jäljellä noin 10 000 hehtaaria, mutta niiden tilaa heikensivät puuston määrän lisääntyminen sekä ravinnetason nousu keinolannoituksen, lisärehun antamisen ja kylvönurmivaltaisen laidunnuksen takia. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia.
Perinnebiotoopit ovat myös tärkeitä uhanalaisten kasvien elinympäristöjä. Niistä inventoinnissa koottiin tietoja lähinnä vain putkilokasveista. Uhanalaisia lajeja löydettiin odotettua vähemmän, mikä myös kuvasti perinnebiotooppien heikkoa tilaa.
Lue koko OP median artikkeli täältä.
