Lampaiden ja lammastilojen vähenemisellä olisi paljon vakavammat ja laajemmat seuraukset kuin moni ymmärtääkään.
13.01.2025
Kotimainen villa on pikamuotiin hukkuvassa maailmassa todellinen ekoteko – lisäksi lampaat ylläpitävät monimuotoista luontoa ja katoavaa kulttuurimaisemaa
Villa on hyvä esimerkki täydellisen vinksalleen nyrjähtäneistä markkinoista: Samaan aikaan kun maailma hukkuu uusiutumattomista keinokuiduista ja ympäristöä raskaasti rasittavasta puuvillasta valmistettuun heikkolaatuiseen pikamuotiin – ja jopa ultrapikamuotiin – lampaanvillan kaltaista kierrätettävää ja kestävää luonnonkuitua poltetaan vuosittain jätteenä miljoonia kiloja. Sitä mukaa kun tekstiilien kulutus kasvaa, villan kulutus vähenee.
WWF:n mukaan vaate- ja tekstiiliteollisuus tuottavat jopa 10 prosenttia kaikista maailman ilmastopäästöistä, ja tekstiilijätettä maailman pukeutuva väestö tuottaa vuosittain noin 92 miljoonaa tonnia. Jätevuoren ja ilmastopäästöjen lisäksi tekstiilien tuotanto heikentää maaperää sekä aiheuttaa metsäkatoa ja vesipulaa.
Suomessa villa on päätynyt polttouuneihin heikon kysynnän vuoksi. Viime vuosina tähän on tullut toivottu käänne ja kotimaiselle villalle on ollut jälleen markkinoilla kysyntää. Korona-aika kasvatti suomalaisten intoa käsitöihin, ja yhä useampi halusi puikkoihinsa kotimaista villalankaa. Lisäksi kotimaiseen ovat ainakin osittain siirtyneet myös muutamat kotimaiset laatutekstiilien valmistajat.
Suomessa villa on lampaanlihan sivutuote. Siksi sillä on monia kilpailijoitaan pienempi hiilijalanjälki. Iso osa lammastiloista harjoittaa lihan- ja villantuotannon ohella myös maiseman ja monimuotoisuuden hoitoa. Lampaiden ja lammastilojen vähenemisellä olisi siten paljon vakavammat ja laajemmat seuraukset kuin moni ymmärtääkään.
Lue koko Maaseudun tulevaisuuden artikkeli täältä.
