Joskus ulkona saattoi nähdä lehmiä
10.08.2026
Laiduntajien katoamisesta ovat kärsineet myös linnut.
Kesääni on kuulunut paljon liikkumista kotimaassa. On ollut pitkiä ajomatkoja läpi Suomen, istumista junassa ja onneksi myös polkupyörän selässä. Olen nähnyt isoja ja pieniä paikkakuntia, autioituneita kyliä ja tyhjiä teitä, peltoja ja avohakkuita, Länsi- ja Itä-Suomea, Kainuuta. Olen kaivannut lehmiä. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on vähän vajaat 800 000 nautaa. Mutta missä ne ovat? Eivät ainakaan ulkona.
Koko kesänä olen valehtelematta nähnyt lehmiä laitumella yhden käden sormilla laskettavan määrän. Lampaita on Suomessa 110 000, mutta ulkona niitä näkee nautoja enemmän. Kaikkein useimmin ulkona törmää nykyään hevosiin. Niitä on Suomessa noin 70 000.
Mihin naudat ovat joutuneet? Niiden määrä on puolittunut 1950-luvulta, kun suomalaiset alkoivat syödä lisäksi myös sikaa ja sittemmin broileria. Ne ovat nykyään sisätiloissa. Jo viitisen vuotta sitten 65 prosenttia Suomen naudoista eli pihattonavetoissa, ja osuus on varmaankin kasvanut. Pihattonavetat ovat tavallaan parannus nautojen elämään: niissä eläimet saavat liikkua vapaasti eikä niitä ole kytketty paikalleen kuten vanhemmissa parsinavetoissa.
Laki ei kuitenkaan velvoita päästämään pihattonavettojen asukkeja ulos. Jotkut ulkoilevat, mutta laidunten sijaan tarjolla on joskus vain kasvillisuudesta paljaita jaloittelutarhoja. Enää muutama prosentti suomalaisten nautojen ravinnosta kertyy laitumilta. Tilanne on muuttanut Suomen luontoa rajusti. Perinnebiotooppien kuten niittyjen, hakojen ja ketojen pinta-ala on vähentynyt 90 prosenttia 1960-luvulta. Ne ovat Suomen uhanlaisimpien biotooppien joukossa.
Lue koko Suomen Kuvalehden artikkeli täältä.
