Heinolan vesipuhvelit hoitavat järveä paremmin kuin koneet
09.09.2025
Vesipuhvelikolmikko laiduntaa toista kesää Heinolassa Isiäis-järven rannoilla. Eläimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ruovikon torjujiksi. Niiden aktiivinen liikkuminen on alkanut tuottaa jo näkyviä tuloksia.
Uunolla, Urpolla ja Viljamilla on rantamaisemassa tärkeä tehtävä: ne syövät ja tallaavat pahoin rehevöityneen järven kasvistoa, jotta Isiäinen houkuttelisi enemmän lintuja.
Heinolan kaupungin ympäristöasiantuntija Saku Ovaskainen kertoo, että vesipuhvelit ovat edullisempi vaihtoehto verrattuna koneisiin. Lisäksi puhvelit syövät kasvillisuutta syksyyn saakka, jolloin maisema pysyy avoimena kevääseen saakka. Se helpottaa keväällä saapuvia muuttolintuja pesimäpaikkojen etsinnässä.
Vesipuhveleiden hoidossa avustava agrologi Jenni Mattila iloitsee siitä, että tänä vuonna eläimet ovat liikkuneet laidunalueella enemmän kuin viime kesänä.
– Ensimmäisen kuukauden aikana puhvelit liikkuivat laidunalueella edestakaisin päivittäin. Siksi rantakasvillisuutta on tallottu runsaasti. Hienoa jälkeä ovat tehneet, Mattila sanoo.
Ovaskaisen mukaan puhvelit ovat tehneet parempaa jälkeä kuin koneet.
– Kolmikko korvaa koneellisen työn, mitä lintujen kannalta tavoitellaankin. Puhvelit tekevät paljon parempaa tulosta, koska ne hoitavat ympäristöä monipuolisemmin ja luonnonmukaisemmin. Tämä hyödyttää kasveja ja lintuja merkittävästi, kertoo Ovaskainen.
Lintulajeja enemmän kuin ennen
Ovaskaisen mukaan Isiäisellä on tänä kesänä havaittu selkeä muutos erityisesti linnustossa. Vesipuhvelit ovat parantaneet lintujen ravintotilannetta. Kun eläimet laiduntavat, maisema avautuu ja linnuille syntyy uusia alueita ruokailuun. – Linnut ovat tänä kesänä löytäneet nämä uudet ruokailupaikat. Esimerkiksi puhveleiden kylpypaikalla on nähty useita uusia lintulajeja.
Vesipuhveleita jatkavat työtään Heinolan Isiäisen rantamaisemissa todennäköisesti tulevinakin kesinä. Saku Ovaskaisen mukaan laidunnuksen teho perustuu siihen, että sitä jatketaan useita vuosia. – Jos laidunnusta ei jatkettaisi ensi vuonna, ruovikko palautuisi entiselleen.
Lue koko YLE:n artikkeli täältä.
